ALICE WILCOX'S DIARY

 
 
Previously happened:

Pääsin töihin Miamin Black Eagleen joka sijaitsee Johnson Towerissa NorthWest 7th &  7th. Oma Cell:ini on numero 10 ja pomonani toimii osaston pomo Raleigh Tykes.

Olen ollut töissä nyt kuukauden verran, eli viime vuoden joulukuusta saakka. Ensimmäinen kuukausi menikin talon tavoille opettelussa. Laitoin oman pöytäni mieleiseeni kuntoon ja sain jopa oman työtietokoneen jonka asentamiseen menikin oma aikansa. Yhden turvallisuusanalyysin olen ehtinyt jo tekemäänkin, eli ihan oikeita vakuutushommia. Läheinen liike halusi kunnon selvityksen ja fbi kokemukseni ansiosta voin sanoa suoriutuneeni siitä (ja raportin kirjoittamisesta) varsin mallikkaasti.

Maanantai:
Aamutuimaan CO Tykes kutsuu minut toimistoonsa ja antaa työtehtävän. Miamin Lucent inc. on pyytänyt henkilösuojausta yritysvieraalle muutaman päivän ajaksi. Saksan Siemensiltä on tulossa ilmeisesti joku tietokonekurko, Wolfgang Abel (40) kahden lapsen isä, suorittamaan jonkun työtehtävän jonka kesto on alustavien tietojen mukaan noin 3-4 päivää. Hänen autonkuljettaja/ esiliinanaan pitäisi sitten toimia. Noh eipä tarvitse ainakaan toimistossa istua.

Mahdollisesta uhkasta herra Abelia kohtaan ei ole tietoa ja se onkin kovin epätodennäköistä. Mutta suurten firmojen turvallisuus imago on aina tärkeässä osassa ymmärrettävästä syystä. Asiakkaan saapuminen Miamiin tapahtuu lentokoneella huomenaamulla, tarkkaa aikaa ei ole vielä tiedossa.
Tarkoituksena on tosiaan toimia saattajana lentoasema- hotelli- Lucent- mahdollinen vapaa-aika osastojen välillä.

Saankin aika piakkoin brieffauksen jälkeen hieman "tarkempaa" tietoa vierailusta sähköpostiini. Kovin epäselvää kaikki näyttää olevan, sillä herra Abelin vierailuajastakaan ei ole tarkkaa tietoa, onneksi kuitenkin he kertovat hotellin nimen. Matkan pituus riippuu kuinka nopeasti hänen työtehtävänsä tulee suoritettua ja Lucentin maili kertookin, että varattua aikaa on joustavasti 1-7 päivää. Groovy! Pitääpä muistaa pyytää naapurin mummua hoitamaan Dalia jos en satu olemaan kotosalla pitkiin aikoihin.

Varaan sopivan hienon, nopean ja luotettavan auton joka on mahdollisesti myös asiakkaan mieleen. Joten auto on luonnollisesti Audi A8 lyhyt malli. Sovin hakevani auton iltapäivällä. Soitan myöskin hotellille sillä haluaisin päästä hieman tutkimaan sitäkin ympäristöä etukäteen, mutta v-mäinen security asshole ei ole kovin innoissaan asiasta näin maanantain johdosta ja on ilmeisesti luotettava hänen sanaansa hotellin turvallisuudesta. Huoh.

Soitan vielä saksaan Siemensille saadakseni tarkemmat tiedot saapumisajankohdasta, mutta saapumisaikaa ei voida lähtökiireiden vuoksi tarkasti sanoa. Mutta antavat sentään kaksi mahdollista saapumiskonetta, kello 6 ja kello 9 a.m. koneet.

Lähden vuokraamolle hakemaan auton ja ajelen muutaman potentiaalisen reitin hotelli – Lucent välillä ihan vaan saadakseni tiet tutuksi. Saan samalla kertaa myös kulkuluvan itselleni ja autolle vartiokopista pienen paperityön jälkeen. Saan myöskin pysäköintipaikan alueen sisältä A8:lle.

Ajankin kotiin ja käyn lenkillä Dalin kanssa ja sovin mahdollisista hoidosta naapurin mummun kanssa. Käyn hakemassa lähikaupasta vielä Sherlock Holmes kokoelman siltä varalta, että joudun odottelemaan paljon. Saan illalla vielä sähköpostia Siemensiltä jossa kerrotaan koneen numero ja saapuminen Miamiin (kello 0730 am).

Tiistai:
Kello herättää 0500 jonka jälkeen raahaudun suihkuun ja laitan itseni valmiiksi pukua ja asettä myöten (vanha kunnon Sig Sauer P225 slim). Jumalattoman ruuhkan jälkeen saavun lentoasemalle huomaamaan, että kone on yli tunnin myöhässä. Menen kahvilaan juomaan Cafe au Lait'ia ja lukemaan Sherlockin seikkailuista. Kone saapuu lopulta 0845 am.

Kannan herra Abelin vähät tavarat autoon ja mies könyää takapenkille aukaisten heti laptoppinsa. Ajan nopeaa reittiä moottoritietä pitkin Lucentille jossa noutaja tulee hakemaan asiakkaan portilta. Annan herra Abelille käyntikorttini ja pyydän ilmoittamaan kun hän tarvitsee kyyditystä.

En jaksa ajaa takaisin kaupunkiin, sillä yhteen suuntaan menee liikenteen sujuvuudesta riippuen tunti+. Ja jos asiakas tarvitsee nopean noudon olen täysin liikenteen armoilla. Ajan siis lähimpään ostoskeskukseen jossa aika menee ruokaillessa ja katsoessa kolme leffaa. Harvinaisen huono tarjonta elokuvien osalta tällä kertaa, mutta kuluipahan ainakin aika.

Saan viestin Abelilta kahdeksan maissa illalla jossa hän kertoo tarvitsevansa kuljetusta kymmenen tienoilla. Ajan ajoissa Lucentin alueelle (pääsen sujuvasti portista läpi) odottamaan ja vähän kymmenen jälkeen herra Abel saapuukin väsyneen näköisenä. Kuskaan hänet hotellille.

Päätänkin ottaa myös itse hotellihuoneen, sillä aamuruuhkaan kotoa hotellille menee liikaa aikaa, enkä turhaan viitsisi herätä niin aikaisin. Saan huoneen pyydöstäni samalta käytävältä asiakkaan kanssa. Painun suihkun jälkeen pehmeään sänkyyn ja tilaan herätyksen aamuksi.

Keskiviikko:
Herätyksen saatuani menen hotellin runsaalle aamupalalle jonne herra Abelkin näyttää saapuvan hieman myöhemmin. Hän tulee istumaan samaan pöytään kunhan on kohteliaaseen saksalaiseen tapaan ensin kysynyt luvan. ? outo kansa.

Ajan moottoritietä pitkin kunnes kuulen radiosta edessäpäin olevasta kolarista, ehdin sopivasti poistua moottoritieltä ja kiertää onnettomuuspaikan saapuen varsin hyvissä ajoin Lucentille. Abel kertoo, että odotusarvo töiden päättymiselle tänään on noin kello 1800.

Ajankin välittömästi kotiin "kiusaamaan" koiraani Dalia. Otan vaatteita matkaan ja lähden BE:n toimistolle. Pidän Tykesille hänen pyynnöstään pienen brieffin ja teen paperitöitä valmiiksi. Saan sähköpostia Lucentilla jossa kerrotaan, että Abel lähtee näillä näkymin takaisin saksaan perjantaina. Saan myös kutsun firman ruokakekkereille, kyseessä on se yritys johon tein sen turvallisuusanalyysin. Varaan heti kalenterista ajan kyseiselle päivälle. Siellähän voi olla hyvät sapuskat luvassa. Käyn vielä syömässä kerrosta alempana Towerin yhdessä ruokalassa.

Kello repiikin jo niin paljon, että lähden ajelemaan Lucentille. Ajan auton parkkiin ja menen aulaan odottelemaan ja lueskelemaan mainosesitteitä. Abelin saapuu aulaan harmaahiuksisen vanhemman henkilön kanssa. Varmasti joku isokiho™. Kovasti heillä näyttää olevan hauskaa ja keskustelemista vielä ulkonakin. Lähdemme lopulta Abelin kanssa moottoritielle kohti hotellia. Ja joudun jälleen poistumaan moottoritieltä eräästä liittymästä poliisin opastuksella koska edessä on onnettomuus tukkinut väylät. Poikittain oleva rekka ainakin näkyy hyvin liittymään saakka. Jumalattomassa ruuhkassa lipuen pääsemme asuntoalueelle ja valitsen oman reitin päästäkseni väljemmille vesille ja lopulta hotellille.

Helpommin sanottu kuin tehty, sillä pian huomaan ympäristön olevan varsin epämiellyttävän näköistä rapistuneine rakennuksineen ja ruosteisine sekä lommoisine autoineen. Asukkaiden ihonvärikin on varsin tummanpuhuvaa. Ajoin ilmeisesti jostain risteyksestä harhaan, sillä en tosiaankaan tarkoittanut ajaa ghettoon. Ihmisten päät kääntyvät varsin tehokkaasti, sillä täällä harvoin nähdään kiiltävää A8:a kruisailemassa. Eh.

Joudun liikenteen seassa pysähtymään punaisiin valoihin ja huomaan peilistä kun kaksi mustaa paikallista alkuasukasta lähestyy autoa liian varman näköisesti. Tsiisus, onneksi Abel on kiinnostunut enemmän laptopistaan kuin ympäristöstään. Kun ganstat saapuvat vasemman takaoven kohdalle huomaan, että toisella on revolveri kädessään. Otan varsin äkäisen lähdön pienestä taskuparkista ja hemmot joutuvat perääntymään askeleen auton perän tieltä. Kiihdytän nopeasti liikenteen sekaan päin punaisia toivoen, että risteävää liikennettä ei juuri olisi. Aliarvioin auton tehon ja saan auton melkein spinnaamaan, saaden kuitenkin perän pysähtymään ollessani risteyksessä keskellä kahta kaistaa. Onneksi samaan aikaan on molemmilla kaistoilla pieni rako muutenkin vähäisessä liikenteessä joten pääsen nopeasti väljemmille vesille.

Abel nostaa päätään ihmetellen auton äkkinäisiä liikkeitä, rauhoittelen häntä kertoen liiallisesta tilannenopeudesta. Puuh, tästä en aio kertoa raportissa mitään. Lopulta löydän oikean tien joka vie meidät keskustaan ja hotellille.

Hotellilla Abel ilmoittaa menevänsä iltakerhoon syömään ja muutamalle oluelle. Ehdotan, että tulisin samaan paikkaan näin turvallisuusmielessä, ja Abel kutsuukin minut samaan pöytään. Ilta menee kohteliaan keskustelun merkeissä ruokana kalaa ja valkoviiniä. Illalla kömmin hotellin pehmeään sänkyyn.

Torstai:
Tilattu herätys toimii ajallaan ja olenkin jo 0600 suihkussa. Tapaamme herra Abelin kanssa aamiaisella ja lähdemme kohti Lucenttia seitsemän aikoihin. Taas yllättäen aivan Jeesus ruuhkat. Lucentilla pääsemme varsin jouhevasti portista läpi, oletettavasti harmaahiuksisen miehen läsnäolo eilen nosti Abelin osakkeita vartijoiden silmissä.

Lähden kotiin lenkkeilyttämään Dalia ja hoidan naapurin mummon kaupassakäynnit. Kulutan aikaa lukemassa sähköpostin ja jatkamalla Sherlock Holmesin seikkailuja. Kovin tukkoisen liikenteen ja tiheän smogin läpi ajettuani saavun Lucentille kello 1800. Abel saapuu harmaahapsisen miehen kanssa aulaan. Ovat jälleen kovasti hyväntuulisia ja nauravaisia. Abel ilmoittaa, että he ovat lähdössä syömään ja sen jälkeen "vapaalle" helikopterilla joten palveluksiani ei enää tarvita tälle päivää. Saan mukavasti vapaaillan joten kotiin mentyäni väsään itselleni ja naapurin mummolle iltapalaa kiitokseksi Dalin hoitamisesta.

Illalla voimisteluharjoituksia tehdessäni saan viestin Abelilta, että aamun lähtö siirtyy kello 0900, joten saan nukkua hieman myöhempään aamulla. Lähdenkin paikalliseen baariin ottamaan yhdet jo siellä olevien "tuttujen" kanssa.

Perjantai:
Pikasuihkun jälkeen laitan vaatteet ja aseen kuntoon. Hotellilla väsyneen näköinen mr. Abel tulee matkalaukkuineen autoon. Ilmeisesti tänään odottaa kotimatka saksanvierasta. Ohitan tukkoisen moottoritien sivuteitä pitkin. Tarkkaa lähtöaikaa ei vielä tiedetä vaan lähtökone määräytyy työn etenemisestä. Joten en lähde ajamaan kaupunkiin vaan menen tuttuun ostoskeskukseen lueskelemaan ja katsomaan parit leffat, käsittämätöntä kuinka paljon elokuva menettää tenhostaan kun se dubataan englanninkieliseksi. Parempi tämäkin leffa oli aikoinaan alkuperäisenä espanjankielisenä versiona. Lopulta tulee soitto, että nouto tapahtukoon kello 1500 ja, että kone lähtee 1900.

Menen Lucentille ajoissa suorittamaan pakolliset "loppuseremoniat" eli kulkulupien luovuttamiset yms. Ajamme lentoasemalle ruuhkaisen moottoritien läpi. Abel haluaa ostella tuliaisia joten nissepoika vie hänen matkalaukkunsa kuljetuspuolelle. Autan ystävällisesti valitsemaan hajuveden Abelin vaimolle vaikka koskaan ei saisi valita toiselle henkilölle hajuvettä, sillä eihän sitä voi toisen makua tietää. Onneksi kuitenkin valitsin itseäni miellyttävän hajun, sillä Abel ostaa myös minulle pikkupullon samaa tuotetta. Hieno ele.

Ehdimme käymään vielä syömässä jonka herra Abel tietenkin maksaa. Ruokailun jälkeen heitämmekin hyvästit ja Abel lähtee passintarkastukseen. Kaupunkiin ajaessani revitän hieman A8:ia (211km/h, asia peli) ennen kuin käyn luovuttamassa sen pois. Viikonlopun ajattelin pyhittää harjoituksille ja rentoutumiselle ja vasta sunnuntaina kirjoitan raportin viikon työpanoksestani.
 
 

Any comments on site can be directed here.
Millennium's End and all other names, logos, and specific game terms are (Copyright) Chameleon Eclectic and Hero Games. All rights reserved by their respective owners. No infringement of Copyright intended.