ALICE WILCOX'S DIARY

 
 
Maanantai
Töihin tullessasi käyn heti viemässä cell leaderin postilaatikkoon eilen kirjoittamani raportin viimeviikon henkilösuojaus tehtävästä. Mennessäni cell kympin pikku looshiin huomaan, että ryhmäämme on tullut uusi työntekijä. Esittäydymme ja huomaan isohkon miehen olevan englantilainen. Se paistaa hänen puheestaan ja olemuksestaan kuin punainen omena lumihangella. Michael Smythe on miehen nimi.

Pomo antaa meille yhteisen tehtävän, jossa opastan hieman Smytheä talon tavoille ja toimintamenetelmiin. Hoidettavan on autovakuutus korvaushakemuksen tarkastus, ettei kukaan yritä vedättää välistä. Smythellä on vuokrattuna standardin harmaan pikku japanilainen "auto" jolla ajamme Honest Joe autokorjaamoon katsomaan autoa. Tällä kertaa kyseessä ei ole tosiaankaan mikään kusetusyritys, sillä auto on sarja- ja runkonumeroiden perusteella vakuutuksen mukainen auto ja täysin lunastuskunnossa. Homma selvä.

Olemme menossa lounaalle kun pomo soittaa ja käskee meidän mennä lentokentälle noutamaan jotain pakettia. Smythe ajaa kentälle opastukseni avulla ja kuittauksen ja pikku paperityön jälkeen saamme iskunkestävän matkalaukun hoiviimme. Jeesusruuhkan ja pienen suburban ajelukierroksen jälkeen ehdimmekin sopivasti neljäksi Johnson Towerille jossa eräs lakikoulunsa käyneen näköinen pukuhemmo vastaanottaa laukun ja poistuu teilleen monien turvaovien taakse.

Tiistai
Opastan Smytheä hieman raporttien kirjoittamisessa ja siinä meneekin kauan. Miehellä ei tosiaan ole kovinkaan paljon aiempaa tietoa tietokoneista, joten hetken takuttuamme käyn noutamassa hänelle kirjoituskoneen jonka avulla voi kirjoitustoimet olla hieman helpompia näin aluksi. Pikkuhiljaa pikkuhiljaa.

Iltapäivällä cell 8 nakittaa meidät tekemään pienen jobin. Kyseessä on erään pikkuliikkeen turvallisuustarkastus (ilmeisesti samanlainen jonka tein muutamia viikkoja sitten). Ei muuta kuin digikamera matkaan ja Smythen autolla paikalle. Oppiipahan herra vähän näitäkin hommia heti alkumetreillä. Matkalla hieman saamme keskusteluakin aikaan ja selviää, että Smythe on toiminut 20 vuotta englannin merijalkaväessä. Varsin pätevät taidot miehellä fyysisellä alalla, sitä ei sovi epäillä.

Liike on tilannut turvallisuustarkastuksen koska heidän tappio prosenttinsa on noussut liian korkeaksi viimeaikoina tavaran hävikin vuoksi. Smythe lähtee kiertelemään liikettä ottaen kameralla kuvia tarpeelliseksi näkemistään paikoista. Itse sen sijaan haastattelen ja kyselen työntekijöiden mielipiteitä yleisesti ja asian tiimoilta valottaakseni taustaa. Ilmeisesti alueella on vilkasta jengitoimintaa jona aiheuttaa ongelmia myös liikkeessä, kuitenkin huomaan että myyjät ja muut työntekijät eivät kerro ihan kaikkea suoralta kädeltä. Pidempi keskustelu työntekijöiden kanssa antaa osviittaa, että kyseessä on ilmeisesti jotain huumejengi juttuja. Halpapalkkainen työntekijä ei halua herättää huomiota ja vaarantaa itseään jos huumejengi hakee kaupasta tavaraa. Mielessäni herää kysymys maksetaanko myyjille hiljaisuudesta.

Keskiviikko
Jatkoimme turvallisuusselvitystä toimistolla. Kaivoimme esiin kaupan lähialueen rikollislukuja ja vastaavia tilastotietoja. Moinen työ näyttä olevan varsin uutta kauraa Smythelle, mutta eihän oppi ojaan kaada. Työmme kuitenkin keskeytyy kun pomo kutsuu meidät luokseen ja antaa meille yhteisen tehtävän. Meidän täytyy lentää Dallasiin ja noutaa sieltä jokin laukku ja tuoda se kello 4 am mennessä Tampaan. Salkku ja sen sisältö on suojattava.

Kodin kautta matkaan. Poimin mukaan overnight packin ja laptopin. Smythe noutaa minut Toyotalla kentälle ja ei muuta kuin konetta odottamaan. Smythe soittelee monia puheluita odottaessamme, se vähä mitä satun overhearaamaan niin ilmeisesti puhelujen vastaanottajina oli sekä vaimo, että ex-vaimo. Itse kirjoittelen laptopilla turvallisuusraporttia eteenpäin. Lopulta pääsemme koneeseen ja lennämme Dallasiin.

Allekirjoittaneella on vaikeuksia pitää pokkaa päällä kun huomaan, että vastaanottajilla on ihan oikeasti stetson päässä ja bootsit jalassa. Huoh. Leveän murteen saattelemana ja henkilöllisyyksien todistamisen jälkeen saamme huostaamme salkun joka on hopeinen Samsonite. Seuraavaan sopivaan lentoon on aikaa pitkät 6 tuntia koska seuraavat aiemmat koneet ovat täynnä. Stetsonpojat tarjoavat meille sillä aikaa kunnon pihvisafkat lohkoperunoineen ja maisseineen. Saammekin yllättäen kulutettua kolme tuntia syöden ja keskustellen kohteliaasti.

Torstai
Dallasin pojat saattavat meidät turvatarkastukseen ja melkein koneen ovelle saakka. Lento menee oikein mukavasti ja Tampassa ovatkin vastaanottajat jo valmiina. Henkilöllisyyksien tarkastuksen jälkeen luovutamme salkun heille. Ja taas konetta odottamaan, tällä kertaa kyseessä onkin pieni ATR sillä eihän tästä pitkä Miamiin olekaan. Laskeudumme Miamiin 7 am.

Smythe heittää minut kotiin ja menenkin pehkuihin kunhan olen saanut Dalille taottua päähän, että nyt ei ole hyvä aika lenkille. Nousen 12 maissa ylös ja hoidan lenkkiosuuden Dalin kanssa. Pidän pienet Aikido harjoitukset. Piippari keskeyttää toimeni käskiessään tuleman töihin. Smythe soittaa melkein heti ja tarjoaa kyytiä. Ja ei kun Towerille.

Pomo kertoo hieman tehtävän taustaa ja siinä ilmenee, että salkun haku reissu oli rahanouto. Jonkin miljonäärin poika on kidnapattu ja me haettiin Dallasista lunnasrahat. Nyt cell 4 haluaa lisäporukkaa vaihto-operaatioon jossa poika vaihdetaan lunnaisiin. Me olimme Smythen kanssa sopivasti maisemissa joten meidät valittiin täydennysmiehiksi. Vaihto tapahtuu perjantaina kidnappaajien ehdottamalla hiekkarannalla Tampassa.

Ja ei muuta kuin kotoa overnight pack matkaan ja Toyotalla Tampaan. Liikenne vetää hyvin, mutta kun huomioon ottaa sen, että Smythe on orjallinen nopeusrajoituksien noudattaja ja Tampan liikennejärjestelyt ovat molemmille vieraita, saavumme hotellille hieman (!) myöhässä. Cell 4:n pomo on lievästi sanoen vittuuntunut kun saimme kulutettua tunnin matkaan 5 tuntia. Noh, no can do.

Meille pidetään brieffaus tilanteesta jossa selvitetään yleistä toimintaa ja meidän työtehtävämme. Tarkoituksena on, että me menemme rannalle turisteina ja jos jokin menee käteen pyrimme hankkimaan lapsen meille. Tehtävänkuvaamme kuuluu myös ulkopuolisen häirinnän pitäminen pois tilanteesta (rannan lapset yms). H-hetki on huomenna perjantaina kello 12. Jos rahoja luovuttamaan menevän pariskunnan naisosapuoli pudottaa hattunsa on se merkkinä meille, että lähdemme nappaamaan lapsen.

Perjantai
Aamulla kaupan kautta valmistautumaan tehtävään. Käyn ostamassa 2-osaiset bikinit, kietaisuhameen, kassin, jonkin kiiltäväkansisen naistenlehden, korvalappustereot, pyyhkeen, ison t-paidan aurinkolasit ja aurinkovoiteen. Käyn samalla rannan vieressä sijaitsevalla tiellä hieman kävelemässä ja ottamassa tuntua tapahtumapaikkaan erään cell 8.n naispuolisen jäsenen kanssa. Keskustelemme hieman työstä BE:ssä ja käymme syömässä aamiaisen katukuppilassa.

Lähden 11 maissa rannalle. Voiteet pintaan ja laput korville. Ei tässä paljon voi muuta kuin ottaa aurinkoa ja odottaa. Cell 4:n pomo soittaa ja ilmoittaa näkevänsä minut ja Smythen. Itse en Smythen sijaintia näe, tiedän kyllä suunnan missä hän on. Kaikki on ok toistaiseksi.

12 maissa huomaan pysähtyneen veneen rannan lähettyvillä josta kiikaroidaan rantaa. Vene lähtee hetken kuluttua liikkeelle. Kello etenee. Puoli yksi, yksi, kaksi, kolme, neljä. Tulee ilmoitus, että tehtävä on toistaiseksi ohi. Poistumme hotellille kohtaamispaikalle. Kidnappaajilta tullut ilmoitus, että vaihto on huomenna rannalla kello 10. Katselemme tv:tä ja relaamme.

Lauantai
Lähden 9 maissa aurinkotuoleille kioskin kautta. Käyn ostamassa mukaan jonkun tusinapokkarin jota en aio kuitenkaan lukea, en harrasta mitään romanttisia naistenkirjoja. Aurinkolasit päässä ja puoli istuvassa asennossa on hyvä muka-lukea ja tutkia rantaa.

10 maissa sama vene pysähtyy kuten eilenkin ja kaksi miestä näkyy kiikaroimassa rantaa. Hetken kuluttua vesiskootteri tulee rantaan ja kuljettajalla on lapsi valjaissa sylissään. "Aviopari" tuo salkun skootterille. Huomaan kun baywatch lähtee kulkemaan nyreä ilme kasvoillaan kohti skootteria. Olen jo valmis lähtemään jututtamaan vahtia, mutta huomaan Smythen lähtevän sinne ensin, joten jään tuoliin.

Skootterikuski avaa salkun ja ottaa käteensä seteleitä joiden aitouden hän tarkastaa laitteella. En näe tarkasti mitä siellä tapahtuu, mutta "aviovaimo" ottaa lippalakkinsa käteensä. Nousen istumaan tuolin reunalle ja laitan kirjan sivuun. Jotain liikettä skootterilla näkyy, ja nainen laskee lakin takaisin päähänsä. Kaivan kassista aurinkovoiteen ja raskaan jalkani ja käteni.

Skootterikuski ottaa salkun ja kiinnittää sen skootteriin. Sitten hän irroittaa lapsen valjaista ja ojentaa hänet "aviovaimolle". Vesiskootteri lähtee ja "aviopari" lähtee lapsen kanssa pois rannalta. Parin tunnin kuluttua tulee ilmoitus, että voimme poistua.

Siivoamme tukikohdan ja poltamme dokumentit. Smythe ajaa meidät ruuhkan läpi takaisin Miamiin. Ensiviikolla olisi tarkoitus tehdä se turvallisuusraportti valmiiksi jos vaan ehtisi näiltä kaikilta pistotehtäviltä ?.
 
 

Any comments on site can be directed here.
Millennium's End and all other names, logos, and specific game terms are (Copyright) Chameleon Eclectic and Hero Games. All rights reserved by their respective owners. No infringement of Copyright intended.